Lakimies Helsinki

Maksuton avioero

Velkajärjestely Vantaa


Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa määrätään oikeudesta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on muutamissa ratkaisuissa ottanut kantaa lapselle läheisten henkilöiden tapaamisoikeuteen yleissopimuksessa tarkoitetun perhe-elämän suojan kunnioittamisen näkökulmasta.


Tapauksessa Bronda v. Italia (9.6.1998) oli kyse siitä, oliko huostaanottotilanteessa rikottu perhe-elämän suojaa, kun kasvatusvanhempien hoitoon määrättyä lasta (valittajien tyttärentytär) ei ollut palautettu luonnolliselle perheelleen. EIT totesi muun muassa olevan riidatonta, että valittajien perhe-elämän suojaan oli puututtu. EIT totesi tältä osin, että vanhemman ja lapsen molemminpuolinen toistensa seurasta nauttiminen oli perhe-elämän suojan perusaineksia ja sen estäminen merkitsi puuttumista artiklan suojaamaan oikeuteen. Periaate soveltui myös tämän tapauksen kaltaisiin tilanteisiin, joissa kysymys oli jonkin aikaa yhdessä asuneiden lapsen ja isovanhempien suhteista. Rikkomusta ei kuitenkaan todettu.

Iisalmen Oikeusaputoimisto


Tapauksessa Kopf ja Liberda v. Itävalta (17.1.2012) EIT katsoi sijaisvanhempien perhe-elämän suojaa loukatun, kun heille ei myönnetty oikeutta tavata biologiselle äidilleen palautettua sijaislastaan ja kun heidän hakemuksensa käsittely kesti useita vuosia. Kansallisen lain mukaan kolmansilla osapuolilla ei ollut subjektiivista oikeutta lapsen tapaamiseen paitsi siinä tapauksessa, että lapsen hyvinvointi voisi vaarantua.

Iisalmen Oikeusaputoimisto
Kela Elatusmaksu

Kela Elatusmaksu


Saksan siviilikoodin (BGB 1685.2) mukaan tapaamisoikeus lapseen nähden on hänelle läheisillä henkilöillä, jos heillä on ollut tosiasiallinen vastuu lapsesta (sozial-familiäre Beziehung). Tällaisen vastuun on katsottu olevan henkilöillä, jotka ovat asuneet samassa taloudessa lapsen kanssa pitkähkön ajan. Säännöksen soveltaminen ei rajoitu lapsen biologiseen sukulaiseen, vaan sitä voidaan soveltaa esimerkiksi vanhemman entiseen puolisoon tai avopuolisoon. Myös Saksan lainsäädännön mukaan tapaamisoikeuden tulee aina olla lapsen edun mukaista. Oikeutta hakemuksen tekemiseen ei ole rajoitettu. Viime kädessä tuomioistuin harkitsee tapauskohtaisesti, katsooko se säännöksen edellytysten täyttyvän.

Ennen Avioliittoa Hankittu Omaisuus


Ranskan lainsäädännön mukaan tapaamisoikeus voidaan lapsen edun sitä vaatiessa vahvistaa muuhun kuin vanhempaan — erityisesti sellaiseen henkilöön, joka on asunut vakiintuneesti lapsen ja tämän toisen vanhemman kanssa, osallistunut lapsen kasvatukseen ja elatukseen ja jonka kanssa lapsella on ollut läheinen ja pysyvä suhde (Code Civil, 371—4 artikla). Säännöksessä ei rajoiteta oikeutta hakemuksen tekemiseen. Tuomioistuimen tehtävänä on arvioida, onko hakijan ja lapsen välisen tapaamisoikeuden vahvistaminen perusteltua.

Ennen Avioliittoa Hankittu Omaisuus
Kouvolan Käräjäoikeus

Kouvolan Käräjäoikeus


Perunkirjoitus Ja Perinnönjako


EIT totesi muun muassa, että perhe-elämä 8 artiklan mielessä ei rajoittunut avioliitolla perustettuihin suhteisiin vaan saattoi ulottua myös tosiasiallisiin perhesuhteisiin. Kysymys oli olennaisesti siitä, oliko suhde käytännössä läheinen. Yleensä sellaisen suhteen syntyminen edellytti yhdessä asumista mutta poikkeuksellisesti myös muilla seikoilla saatettiin osoittaa, että suhde oli riittävän vakaa perustaakseen tosiasiallisen perhesuhteen. Sijaislapsi oli tullut valittajien talouteen kahden vuoden ikäisenä ja asunut heidän luonaan lähes neljä vuotta. Valittajat olivat hakeneet hänen huoltajuuttaan ja yrittäneet saada hänet ottolapsekseen. Tuomioistuimet olivat katsoneet, että valittajat olivat aidosti tunteneet huolta lapsen hyvinvoinnista ja että vanhemman ja lapsen välinen suhde oli alkanut kehittyä heidän välilleen tuona aikana. Näissä oloissa EIT katsoi, että kysymys oli perhe-elämästä EIS 8 artiklan 1 kohdan mielessä ja että artikla siten soveltui. Mitä tuli artiklan noudattamiseen, EIT totesi, että artikla ei pelkästään velvoittanut valtiota pidättymään mielivaltaisilta puuttumisilta perhe-elämän suojaan vaan lisäksi valtiolla saattoi olla positiivisia velvollisuuksia suojella yksityis- tai perhe-elämää. Kummassakin tapauksessa oli löydettävä oikeudenmukainen tasapaino kilpailevien intressien välillä.

Perunkirjoitus Ja Perinnönjako