Lakimies Helsinki
Ortodoksisesta kirkosta annetun lain muutos oli erikseen lausunnolla ortodoksisen kirkon kirkollishallituksella. Kirkollishallituksella ei ollut esitettyyn muutokseen huomautettavaa.
Väestötietolain kehittämisessä toivottiin tiedonhallinnan yleislain lisäksi huomioitavan hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (HE 159/2017), niin kutsuttu tiedustelulakipaketti (HE 198/2017, HE 199/2017, HE 203/2017) sekä henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annettavan lain (HE 13/2018) ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettavan lain (HE 31/2018) säännökset. Jatkovalmistelussa on arvioitu uudelleen esityksen riippuvuudet muista vireillä olevista esityksistä. Pääsääntöisesti sektorikohtaisen tietojen käsittelyä koskevan sääntelyn ei nähty vaikuttavan väestötietolakiin.
Luonnokset näistä lakiehdotuksista toimitettiin asianomaisille ministeriöille tarkastettavaksi. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) muutoksesta pyydettiin erikseen lausuntoa ortodoksisen kirkon kirkollishallitukselta. Muilta osin lausuntokierroksen aikana valmistellut teknisiä muutoksia sisältävät lait eivät ole valmistelun aikana olleet erikseen lausunnoilla. Lisäksi jatkovalmistelun aikana kävi ilmi, että saamen kielilakia koskeva ehdotus oli jäänyt pois lausuntomateriaalista, vaikka ehdotettavat muutokset oli kuvattu hallituksen esityksen luonnoksessa. Lain muutos valmisteltiin yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Saamelaiskäräjät piti lausunnossaan ehdotettua muutosta kannatettavana. Edelleen jatkovalmistelun aikana mukaan otettiin vielä muutamia uusia lakiehdotuksia, jotka sisältävät ainoastaan teknisluonteisia muutostarpeita. Jatkovalmistelun aikana mukaan otettuja lakiehdotuksia ovat oikeusministeriön hallinnonalalle kuuluvat lakiehdotukset 34—36 sekä puolustusministeriön hallinnonalalle kuuluva lakiehdotus henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain muuttamiseksi, Lakiehdotukset on valmisteltu yhteistyössä kyseisten ministeriöiden kanssa.
Yksittäiset lausunnonantajat kommentoivat hallituksen esityksen teknisten liitelakien valmistelua. Menettelyä ei pidetty hyvän lainvalmistelutavan mukaisena tai siinä nähtiin muuten puutteita.
Lausunnoilla olleessa esitysluonnoksessa väestötietojärjestelmän rekisterinpitovastuu oli keskitetty Digi- ja väestötietovirastolle. Lausunnoissa ei kritisoitu tätä lähtökohtaa, mutta jatkovalmistelun aikana todettiin tarve säilyttää Ahvenanmaan valtionvirasto toisena yhteisrekisterinpitäjänä. Rekisterinpitäjän vastuuta tietosuoja-asetuksen mukaisesti ei voida siirtää. Toisaalta Ahvenanmaan valtionviraston on voitava tehdä itsenäisenä hallintoviranomaisena tietojen luovuttamista ja ylläpitoa koskevia päätöksiä ja vastata käsittelemistään tiedoista. Esitystä on jatkovalmistelun aikaan muutettu niin, että virastot toimivat yhteisrekisterinpitäjinä ja niiden välistä vastuunjakoa säännellään erityisesti väestötietolain 4 §:ssä.
Yllä kuvatusti maistraatin tehtävistä ei ole säädetty keskistetysti, vaan maistraatin kukin tehtävä ilmenee pääsääntöisesti substanssilainsäädännöstä. Maistraattien tehtävistä säädetään muun muassa väestötietolaissa, holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999, myöhemmin holhoustoimilaki), edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa (648/2007), vaalilaissa, kotikuntalaissa (201/1994), uskonnonvapauslaissa (453/2003), vihkimisoikeudesta annetussa laissa (571/2008), julkisesta notaarista annetussa laissa (420/2014), perintökaaressa (40/1965), isyyslaissa (11/2015), äitiyslaissa (253/2018), etu- ja sukunimilaissa (946/2017), transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetussa laissa (563/2002) ja avioliittolaissa (234/1929).
Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö on Itä-Suomen aluehallintovirastoon kuuluva itsenäinen yksikkö, jolla on valtakunnallinen toimivalta. Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävät perustuvat aluehallintovirastoista annettuun lakiin.