Käräjäoikeus

Espoon Käräjäoikeus Kirjaamo

Espoon Pääpoliisiasema


Tässä esityksessä selostetaan tarkemmin pohjoismaista Norjan, Ruotsin ja Tanskan järjestelmiä, joissa tuomioistuinten keskushallinto on järjestetty oikeusministeriöstä erilliseen yksikköön. Lisäksi käydään läpi Alankomaiden järjestelmää, jossa tuomioistuinten keskushallinnosta vastaa päätoiminen tuomarineuvosto ja sen yhteydessä toimiva keskushallintoviranomainen. Maat on valittu vertailuun siksi, että niissä tuomioistuinhallintoa kehitetään yleensä samojen periaatteiden mukaisesti kuin Suomessa. Esitystä valmisteltaessa on myös tutustuttu näiden maiden järjestelmiin.


Ruotsissa yleisiä tuomioistuimia ovat korkein oikeus, kuusi hovioikeutta, 48 käräjäoikeutta mukaan lukien viisi maa- ja ympäristötuomioistuinta sekä patentti- ja markkinatuomioistuin. Hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus, neljä kamarioikeutta (kammarrätt) ja 12 hallinto-oikeutta. Lisäksi tuomioistuinlaitokseen kuuluvat vuokralautakunnat (hyres- och arrendenämnderna). Tuomioistuinviraston (Domstolsverket) toiminnan piiriin kuuluu siten 80 tuomioistuinta tai lautakuntaa. Sen sijaan työtuomioistuin (arbetsdomstolen) ja puolustustiedustelutuomioistuin (Försvarsunderrättelsedomstolen) eivät kuulu Tuomioistuinviraston toimintapiiriin. Ylimmillä tuomioistuimilla ei ole omia talousarviomomentteja, mutta niiden erityisasema on otettu määrärahojen jakamisessa huomioon.

Iisalmen Verotoimisto


Tuomioistuinvirasto on perustettu vuonna 1975. Tuomioistuinvirasto on valtiollinen keskusvirasto, joka toimii hallituksen alaisuudessa samoin kuin muut valtiolliset viranomaiset. Tuomioistuinvirastolla ei ole tuomioistuinten riippumattomuudesta johtuvaa erityisasemaa. Viraston tehtävänä on tukea ja palvella sekä kehittää tuomioistuinlaitosta. Tässä tarkoituksessa viraston tehtävänä on luoda edellytykset tuomioistuinten laadukkaalle ja tehokkaalle toiminnalle, aikaansaada tarkoituksenmukainen resurssijako, edistää ja tukea tuomioistuinten kehitys- ja laatutyötä, edistää lainkäytön saatavuutta ja tietoisuutta siitä sekä edistää tuomioistuinten keskinäistä sekä tuomioistuinten ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä.

Länsiuudenmaan Käräjäoikeus


Tuomioistuinvirastoa johtaa pääjohtaja, jonka nimittää Ruotsin hallitus. Hallitus antaa virastolle vuosittain ohjauskirjeen (regleringsbrev), jossa asetetaan tavoitteet, prioriteetit, raportointivelvollisuudet sekä määritellään viraston tehtävät ja taloudelliset toimintaedellytykset. Ohjauskirjeessä myös asetetaan tuomioistuimille käsittelyaikatavoitteita, joiden toteutumiseen Tuomioistuinviraston tulee pyrkiä. Tuomioistuinvirasto osallistuu tavoitteidensa valmisteluun.

Missä Käräjäoikeudessa Käsitellään


Tuomioistuinvirastolla on useiden muiden virastojen tavoin valvontaneuvosto (Insynsrådet), jonka 10 jäsentä hallitus nimittää. Neuvoston tehtävänä on valvoa viraston toimintaa ja antaa pääjohtajalle neuvoja. Pääjohtaja informoi neuvostoa. Neuvostolla ei ole päätösvaltaa. Neuvoston jäseninä on asianosaisten ja viranomaistahojen edustajia sekä kolme kansanedustajaa.

Ulosottovirasto Seinäjoki


Koko tuomioistuinlaitoksen budjetti on noin 5,4 miljardia Ruotsin kruunua eli noin 544 miljoonaa euroa, josta Tuomioistuinviraston osuus on 255 miljoonaa kruunua eli noin 26,6 miljoonaa euroa. Tuomioistuinviraston henkilöstömäärä on noin 380.

Ulosotto Järvenpää



Norjassa yleisiä tuomioistuimia ovat korkein oikeus, kuusi ylioikeutta (lagmannsrett) ja 63 käräjäoikeutta (tingrett). Lisäksi Norjassa on 34 maaoikeutta (jordskifterett). Erityistuomioistuimia ovat Oslo byfogdembete, Utmarksdomstolen for Finnmark ja Finnmarkskommisjonen. Erillisiä hallintotuomioistuimia ei ole. Sen sijaan Norjassa on erilaisia hallinnon sisäistä muutoksenhakua täydentäviä muutoksenhakulautakuntia, joiden ratkaisuun tyytymätön voi saattaa asiansa kanteella käräjäoikeuden käsiteltäväksi.