Käräjäoikeus



Julkishallinnon johtamisen asiantuntemusta omaava jäsen on perusteltu johtokunnassa jo yksinomaan siitä syystä, että kansainväliset suositukset edellyttävät, että tuomioistuinlaitoksen keskushallintoviranomaisen ylintä päätösvaltaa käyttävässä elimessä on vähintään yksi tuomioistuinten ulkopuolelta tuleva jäsen. Jäseneltä edellytettävän asiantuntemuksen määritelmä olisi ehdotuksen mukaan laaja ja toimikausittain voitaisiin hakea eri painotuksia kulloisestakin tarpeesta riippuen. Näin ollen tehtävässä voisi toimia esimerkiksi talouden, tietojärjestelmien tai muutoksen johtamisen asiantuntija.


Myös tuomioistuinten muun henkilöstön edustus on tärkeä ottaen huomioon viraston tehtävät, jotka koskevat suurelta osin nimenomaan tuomioistuimissa kansliahenkilöstön osaamiseen kuuluvia tehtäviä. Valmistelussa on keskusteltu myös siitä, pitäisikö tuomioistuinten muun henkilöstön edustajan olla kanslia- tai hallintopäällikkö. Näitä tehtäviä on kuitenkin vain osassa tuomioistuimia. Näin ollen vaihtoehto rajaisi suuren osan tuomioistuimista ehdokasasettelun ulkopuolelle, mitä ei ole pidettävä perusteltuna.

Espoon Ulosottovirasto


Vaihtoehtona toimikunnan ehdottamalle nimeämismenettelylle on esitetty toimivallan osoittamista korkeimmille oikeuksille tai toisaalta tuomarinvalintalautakunnalle. Nimeämistehtävä ei kuitenkaan luontevasti kuulu tuomarinvalintalautakunnalle, jonka tehtävänä on huolehtia vakinaisten tuomareiden nimittämiseen liittyvistä tehtävistä. Lautakunta myös itse vastustaa ehdotusta. Myöskään korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus eivät ole pitäneet perusteltuna, että nimeämistehtävä osoitettaisiin niille. Ylimmille tuomioistuimille ei niiden asema huomioon ottaen tulisi säätää tehtäviä, jotka eivät niille luontevasti kuulu. Sama koskee tuomarinvalintalautakuntaa. Voidaan myös arvioida, että päällikkötuomareilla on ylimpiä tuomioistuimia parempi tuntemus henkilöstöstään.

Järvenpään Käräjäoikeus


Ehdotettua päällikkötuomarivetoista nimeämismenettelyä on arvosteltu sekavaksi ja sen toimivuus on kyseenalaistettu. Viraston perustamisella tavoitellaan tuomioistuinlaitoksen yhteistyön lisäämistä. Tämän vähimmäisedellytyksenä voidaan pitää sitä, että päällikkötuomarit kykenevät yhdessä neuvottelemaan johtokuntaan nimettävistä henkilöistä. Lausunnoissa ei myöskään ole esitetty mitään muuta nimeämistapaa edellä mainittujen lisäksi. Johtokunnan tuomarijäsenten nimeämistä vaaleilla ei ole pidettävä varteenotettavana vaihtoehtona, koska se johtaisi todennäköisesti epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Vaalilla valittaessa nimittäin menestyisivät mitä todennäköisimmin vain kaikkein suurimmista tuomioistuimista tulevat ehdokkaat.

Oulun Käräjäoikeus Arkisto


Edellä todettu huomioon ottaen toimikunnan ehdottamaa muiden tuomareiden kuin korkeimpien oikeuksien jäsenten nimeämismenettelyä on pidettävä parhaana mahdollisena vaihtoehtona. Toimikunnan ehdottamaa mallia ei siten ole perusteltua muuttaa. Tuomioistuinten muun henkilöstön jäsenehdokkaan nimeämistä tarkistettaisiin kuitenkin vastaamaan viraston johtokunnalta vaadittavaa riippumattomuutta siten, että henkilöstöjärjestöt eivät suoraan saisi osallistua ehdokkaiden nimeämiseen. Niitä voitaisiin kuitenkin kuulla menettelyssä. Esityksessä on päädytty ehdottamaan, että myös muun henkilöstön ehdokas johtokunnan jäseneksi nimettäisiin vastaavalla tavalla kuin tuomarijäsenet eli päällikkötuomareiden toimesta ilmoittautumisten perusteella. Noudattamalla tätä nimeämismenettelyä vältettäisiin myös toimikunnan ehdottamaan malliin sisältynyt ongelma siitä, että työnantajatoimivaltaan kuuluvista asioista olisivat päättämässä henkilöstöjärjestöjen nimeämät henkilöt. Perusteltua ei myöskään ole se, että palkansaajajärjestöt osallistuisivat vain tuomioistuinten muun henkilöstön nimeämiseen, kun tuomareita edustavilla järjestöillä ei tällaista toimivaltaa olisi ollut. Huomattava myös on, että kaikki tuomioistuimissa työskentelevät henkilöt eivät kuulu mihinkään tällaiseen järjestöön. Näin ehdotus takaa mahdollisimman laajan osallistumisen, koska kuka tahansa voi ilmoittautua tehtävään.

Vantaan Käräjäoikeus


Edellä todetun perusteella tuomioistuinten riippumattomuutta ja toisaalta myös tuomioistuinlaitoksen hallinnon johtamisessa vaadittavaa asiantuntemusta turvaa parhaiten kokoonpano, jossa olisi kahdeksan jäsentä: kuusi tuomaria, yksi tuomioistuinten muun henkilöstön nimeämä jäsen ja yksi ulkopuolinen eli julkishallinnon johtamista tunteva jäsen. Tuomioistuimista tulevien jäsenten nimeämisestä huolehtisivat päällikkötuomarit lukuun ottamatta korkeimpia oikeuksia, joiden jäsenet nimeäisivät nämä tuomioistuimet itse. Toimikunnan ehdottamalla tavalla valtioneuvosto nimeäisi johtokunnan oikeusministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Oikeusministeriö ilmoittaisi tehtävien avoinna olemisesta ja pyytäisi nimeämiset eri tahoilta. Ehdokkaita olisi nimettävä kaksinkertainen määrä paikkoihin nähden.

Verotoimisto Iisalmi


Uudistuksen tavoitteena on siirtää nykyisin oikeusministeriölle kuuluvat tuomioistuinten keskushallintotehtävät Tuomioistuinvirastolle. Lähtökohtana on ollut, että kaikki mahdolliset tehtävät, jotka on järkevää ja tarkoituksenmukaista hoitaa ministeriötä alemmalla tasolla, siirretään Tuomioistuinvirastolle. Toimikunnan ehdotuksen mukaan tämä tarkoitti muun ohella myös sitä, että Tuomioistuinvirastolle siirrettäisiin oikeusministeriöllä nykyisin oleva virkojen perustamiseen, lakkauttamiseen ja siirtämiseen liittyvä toimivalta ylimpien tuomioistuinten virkoja lukuun ottamatta. Tätä pidettiin perusteltuna, koska virasto huolehtisi myös voimavarojen jakamisesta tuomioistuimille. Poikkeuksena olisivat kuitenkin korkeimpien oikeuksien jäsenten virat, jotka ovat valtion virkamieslain 5 §:ssä tarkoitettuja erittelyvirkoja. Niitä koskeva toimivalta olisi toimikunnan ehdotuksen mukaisesti jäänyt oikeusministeriölle. Muista ylimpien tuomioistuinten viroista olisivat valtion virkamiesasetuksen 3 §:n 1 momentin mukaisesti päättäneet edelleenkin nämä tuomioistuimet itse.