Käräjäoikeus

Käräjäoikeus

Turun Käräjäoikeus Sähköposti


Ehdotus tarkoittaa, että nykyisin oikeusministeriölle kuuluvat tuomioistuinlaitoksen keskushallintotehtävät siirretään Tuomioistuinvirastolle. Näin luotaisiin edellytykset sille, että tuomioistuimet pystyvät täyttämään lainkäyttötehtävänsä mahdollisimman hyvin.



Ylimpien tuomioistuinten tuomioistuinlaitoksen valvontaan liittyviin tehtäviin ei ehdoteta muutoksia. Korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle kuuluisi siten jatkossakin perustuslain 99 §:ssä säädetty tehtävä valvoa lainkäyttöä omalla toimialallaan. Niin ikään hovioikeuksien tuomioistuinlain 3 luvun 2 §:ssä säädetyt tehtävät säilyisivät ennallaan.

Käräjäoikeus Varkaus


Tuomioistuinvirastossa ylintä päätösvaltaa käyttäisi tuomarienemmistöinen johtokunta, mikä korostaisi tuomioistuinten riippumattomuutta. Viraston käytännön toiminnasta huolehtisi päätoiminen ylijohtaja, joka muiden valtion ylimpien virkamiesten tavoin nimitettäisiin tehtäväänsä määräajaksi. Jotta virasto voisi tehokkaasti hoitaa tehtäviään ja palvella tuomioistuinlaitosta tavoitellulla tavalla, tulisi sillä olla riittävät resurssit. Tuomioistuinlaitokseen liittyvien keskushallintotehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti tulisi Tuomioistuinvirastossa olla ainakin noin 45 henkilötyövuotta. Tässä on otettu huomioon myös se, että toimintojen organisoiminen itsenäiseen virastoon samoin kuin tuomioistuinlaitoksen keskushallinnon laadullinen kehittäminen edellyttävät jossain määrin lisäpanostusta.

Tampereen Käräjäoikeus Kanslia


Esityksellä luotaisiin Tuomioistuinviraston perustamisen edellyttämä lainsäädäntö, jossa olisi määritelty Tuomioistuinviraston pääasialliset tehtävät ja organisaatio. Riippumattoman Tuomioistuinviraston tehtäväksi jäisi tarkemmin arvioida, missä määrin tuomioistuinten hallinnollisia tehtäviä on perusteltua hoitaa keskitetysti. Tuomioistuinvirasto päättäisi itse myös organisaatiostaan. Näihin lainsäädännön täytäntöönpanovaiheen tehtäviin voidaan ryhtyä vasta hyväksytyn lainsäädännön perusteella, kun viraston ylintä päätösvaltaa käyttävä johtokunta on nimitetty.

Tornion Verotoimisto


Viraston sijoittamispaikkaa koskeva asia on käsitelty valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetun lain (362/2002) ja valtioneuvoston asetuksen (567/2002) edellyttämällä tavalla Alueellistamisen koordinaatioryhmässä. Oikeusministeriö on laatinut lainsäädännössä tarkoitetun sijoittamisselvityksen (ks. Tuomioistuinviraston sijoittamisselvitys 19.5.2018 ja lisäselvitys 6.6.2018) ja se on käsitelty koordinaatioryhmässä keväällä 2018. Alueellistamisen koordinaatioryhmän edellyttämällä tavalla oikeusministeriö on edelleen selvittänyt mahdollisuuksia järjestää viraston työskentely monipaikkaisesti ja viraston perustamisella tavoiteltuja nettomääräisiä säästöjä sekä arvioinut Tuomioistuinviraston yhteyksiä muihin vireillä oleviin uudistuksiin (ks. selvitys 9.8.2018). Lisäksi Tuomioistuinvirastotoimikunta on mietinnössään ottanut kantaa Tuomioistuinviraston sijoittamiseen ja selvittänyt muun muassa muiden Pohjoismaiden kokemuksia viraston sijaintipaikasta (ks. Mietintöjä ja lausuntoja 23/2017 s. 13).

Verotoimisto Kerava



Oikeusministeriölle kuuluisi edelleenkin tuomioistuinlaitoksen strateginen ohjaus ja kehittäminen. Oikeusministeriö vastaisi jatkossakin toimialansa palvelujen saatavuudesta ja oikeudellisesta jaotuksesta. Ministeriö päättäisi näin ollen esimerkiksi tuomioistuinlaitosta koskevien merkittävien hankkeiden, kuten rakenneuudistusten toteuttamisesta. Lisäksi se huolehtisi muista tuomioistuinlaitokseen liittyvistä valtioneuvostotason tehtävistä, kuten säädösvalmistelusta sekä talousarvio- ja kehysvalmistelusta. Ministeriö vastaisi myös Tuomioistuinviraston tulosohjauksesta. Lisäksi sille kuuluisivat ne tuomioistuinlaitosta koskevat tehtävät, jotka edellyttävät valtioneuvoston tai tasavallan presidentin päätöksentekoa, kuten tuomareiden nimittämiseen liittyvät esittelytehtävät. Vastaavasti se huolehtisi myös tuomarinvalintalautakunnan ja tuomarinkoulutuslautakunnan kokoonpanoa koskevista esittelytehtävistä.

Ulosotto Hämeenlinna


Edellä toteuttamisvaihtoehtoja koskevassa kohdassa todetuista syistä oikeusministeriölle kuuluisi jatkossakin tuomioistuinlaitoksen virkojen perustamiseen, lakkauttamiseen, muuttamiseen ja siirtämiseen liittyvä toimivalta. Oikeusministeriö huolehtisi myös tuomioistuinlaitoksen henkilöstön palkkausta koskevista virkaehtosopimusneuvotteluista. Näin ollen myös koko hallinnonalalle yhteiset luottamusmiesasiat hoidettaisiin ministeriöstä käsin. Lisäksi ministeriö päättäisi henkilöstölle maksettavista palkkioista lukuun ottamatta lautamiesten ja asiantuntijoiden palkkioita, jotka kuuluisivat lain mukaan Tuomioistuinvirastolle. Virkaehtosopimuksia ja virkajärjestelyä koskeva toimivalta voisi olla perusteltua siirtää Tuomioistuinvirastolle. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi joidenkin vuosien kuluttua, kun Tuomioistuinvirasto on käynnistämisvaiheen jälkeen vakiinnuttanut toimintansa. Tuomioistuinviraston tehtäviä koskeva sääntely (tuomioistuinlaki 19 a luku 2 § 2 mom. 12 kohta) on muotoiltu siten, että se mahdollistaa tehtävien siirtämisen virastolle virkamiesasetuksen ja virkaehtosopimusasetuksen muutoksella.