Käräjäoikeus

Käräjäoikeus Asiakaspalvelu

Tampereen Käräjäoikeus



Toimikunta piti myös perusteltuna, että tuomareiden virkaehtosopimuksiin ja muuhun henkilökunnan palkkaukseen liittyvä toimivalta siirrettäisiin oikeusministeriöltä Tuomioistuinvirastolle. Tarkoitus siten oli, että Tuomioistuinvirastolle myönnettäisiin valtion virkaehtosopimuslaissa (664/1970) tarkoitettu oikeus toimia hallinnonalan neuvotteluviranomaisena, jollei kysymys ole useita hallinnonalan virastoja koskevasta neuvotteluoikeudesta. Neuvotteluoikeuden antamisesta päättää valtion virkaehtosopimuslain 3 §:n mukaisesti valtiovarainministeriö. Tehtäviin liittyy korostetusti työnantajatoimivallan käyttöä, ja niihin sisältyvä valmisteluvastuu ja päätöksentekovalta ovat valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n 4 momentin mukaisesti valtion virkaehtosopimusasetuksessa määritellyillä työnantajavirkamiehillä. Näin ollen toimikunta katsoi, että jos Tuomioistuinvirastolle myönnettäisiin tämä neuvotteluoikeus, siihen liittyvät tehtävät kuuluisivat viraston ylijohtajalle ja muille työnantajatehtävistä vastaaville virkamiehille. Tuomioistuinvirastolle olisi siirtynyt myös valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetty tuomioistuinlaitoksen virkamiesten palkkausta ja luontoisetuja koskeva päätösvalta (ks. valtion virkaehtosopimusasetus 9 §).


Oikeusministeriö huolehtii tällä hetkellä yhteensä kahdeksan hallinnonalan virkaehtosopimukseen liittyvistä neuvotteluista ja muista henkilöstön palkkaukseen liittyvistä asioista. Näistä tuomioistuinlaitosta koskee neljä.

Espoon Poliisi Aukioloajat



Valmistelun aikana on esitetty, että näitä tehtäviä ei siirrettäisi Tuomioistuinvirastolle tai niitä koskeva päätösvalta tulisi rajata yksinomaan viraston ylijohtajalle, koska työnantajan päätösvaltaan kuuluvista asioita eivät intressiristiriidasta johtuen saisi olla päättämästä palkansaajajärjestöjen nimeämät jäsenet.

Keski-Suomen Käräjäoikeus Istunnot


Hallinnonalan virkoja koskevaa palkkaustoimivaltaa tai virkajärjestelyoikeuksia ei ole yleensä siirretty uusille virastoille heti. Näin on toimittu esimerkiksi Valtakunnansyyttäjänvirastoa ja Valtakunnanvoudinvirastoa perustettaessa. Kummallakaan keskusvirastoista ei heti perustamisestaan lähtien ole ollut oikeutta virkaehtosopimusasioissa neuvotteluviranomaisena toimimiseen taikka hallinnonalan virkojen perustamiseen tai lakkauttamiseen. Näistä viimeksi eli vuonna 2010 perustettu Valtakunnanvoudinvirasto sai hallinnonalan virkoja koskevat oikeudet vasta vuonna 2017. Oikeutta neuvotteluviranomaisena toimimiseen sillä ei vielä ole, vaan ulosottolaitosta koskevat virkaehtosopimusneuvottelut kuuluvat edelleenkin oikeusministeriön toimivaltaan.

Itä-Uudenmaan Käräjäoikeus Tuomiot


Tuomioistuinviraston tehtäväkentän laajuus huomioon ottaen on perusteltua, että se voi ensimmäisinä toimintavuosinaan keskittyä tuomioistuinlaitoksen toiminnan kannalta kaikkein keskeisimpien tehtävien toteuttamiseen. Ensi vaiheessa Tuomioistuinviraston tulisi voida keskittyä esimerkiksi tuomioistuinlaitoksen tulosohjaukseen ja toiminnan yleiseen kehittämiseen, eikä niinkään virkojen järjestelyyn tai virkaehtosopimuksiin liittyviin asioihin.

Ulosottovirasto Vaasa


Edellä todetuista syistä on tarkoituksenmukaista, että tuomareiden virkaehtosopimusta koskeva neuvotteluoikeus säilytetään oikeusministeriöllä ainakin toistaiseksi. Sama koskee tuomioistuinlaitoksen virkojen perustamista, lakkauttamista ja siirtämistä koskevaa toimivaltaa. Näiden tehtävien jäädessä oikeusministeriöön myös niihin läheisesti liittyvät luottamusmiesasiat olisi perusteltua hoitaa ministeriöstä käsin. Näiden kaikkien tehtävien siirtäminen tulee arvioida uudelleen viraston oltua toiminnassa jonkin aikaa. Edellä todetulla tavalla Tuomioistuinviraston johtokunnan kokoonpano olisi rakenteeltaan sellainen, että mitään estettä tehtävien siirtämiselle ei olisi.

Uudenmaan Ulosottovirasto


Tuomioistuinlaitoksen virkoja koskevan toimivallan säilyminen oikeusministeriöllä ei estäisi sitä, että Tuomioistuinvirasto yhteistyössä tuomioistuinten kanssa huolehtisi jatkossa isoihin hankkeisiin, kuten rakenneuudistuksiin, liittyvistä henkilöstöasioista ja yhteistoimintamenettelystä. Oikeusministeriö päättäisi tällaisten uudistusten toteuttamisesta ja huolehtisi niiden edellyttämästä säädösvalmistelusta ja virkasiirroista sekä tekisi esimerkiksi henkilöstön palkkaturvaa ja muuta muutostukea koskevat päätökset.