Käräjäoikeus

Kokkolan Käräjäoikeus

Länsi-Uudenmaan Käräjäoikeus Yhteystiedot


Oikeusministeriön toimintamenomäärärahat vuodelle 2018 ovat noin 21,7 miljoonaa euroa. Oikeushallinto-osaston osuus tästä on noin 3,6 miljoonaa euroa. Siitä henkilöstön palkkaukseen kohdistuu noin 95 % eli hieman alle 3,4 miljoonaa euroa. Oikeushallinto-osaston henkilöstömäärä on noin 43 henkilötyövuotta vuonna 2018, minkä lisäksi projektiluontoisissa tehtävissä työskentelevää henkilöstöä on 10 henkilötyövuotta. Hallinnonalalle tuotetaan yhteisesti palveluita myös edellä mainituissa oikeusministeriön erillisyksiköissä eli hallintoyksikössä, talousyksikössä, tietohallintoyksikössä ja sisäisen tarkastuksen yksikössä. Oikeusministeriössä tuomioistuimiin liittyviin keskushallintotehtäviin sitoutuu karkeasti arvioiden yhteensä noin 34 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi AIPA- ja HAIPA-hanketoimistoissa hoidettaviin tietojärjestelmien kehittämistehtäviin sitoutuu yhteensä lähes 20 henkilötyövuotta.


Oikeusministeriö huolehtii toimialaansa koskevasta kehys- ja talousarviovalmistelusta, ja siten se valmistelee myös tuomioistuimia koskevat esitykset. Tätä tarkoitusta varten ministeriössä seurataan tuomioistuinten toimintaa, erityisesti saapuvien ja ratkaistujen asioiden määrän kehittymistä sekä käsittelyaikoja. Ministeriö arvioi myös eri lainsäädäntömuutosten vaikutuksia tuomioistuinten toimintaan ja resurssitarpeisiin.

Kuopio Käräjäoikeus


Oikeusministeriö neuvottelee tuomioistuinlinjojen edustajien kanssa niistä näkökohdista, jotka tulisi ottaa huomioon valtioneuvoston kehyspäätöksen valmistelun yhteydessä (sektorineuvottelut). Vastaava neuvottelu käydään valtion talousarvion valmisteluun liittyen.

Raaseporin Käräjäoikeus


Valtion talousarviossa oikeusministeriön hallinnonalan pääluokassa 25 on erikseen toimintamenomomentit korkeinta oikeutta ja korkeinta hallinto-oikeutta varten. Muilla tuomioistuimilla on yhteinen momentti.

Itä-Uudenmaan Käräjäoikeus Käsittelyt



Oikeusministeriö huolehtii tuomioistuinlaitoksen tulosohjauksesta. Tulosohjausmenettelyssä sovitaan tuomioistuinten tavoitteista ja toimintaedellytyksistä. Valtion talousarviossa tuomioistuinlaitoksen toimintamenoja varten myönnetyt määrärahat kohdennetaan erikseen ylimmille tuomioistuimille ja kaikille muille tuomioistuimille. Koska ylimmillä tuomioistuimilla on omat toimintamenomomentit, talousarvion hyväksyminen sisältää samalla jo niiden määrärahoja koskevan päätöksen.

Kärjäoikeus


Oikeusministeriö käy vuosittain tulosneuvottelut kunkin tuomioistuimen kanssa. Valtion talousarvio määrittää keskeisesti tulosneuvottelujen ehdot. Tulosneuvottelujen pohjana ovat tuomioistuinten määrärahaesitykset, joiden perusteella ministeriö arvioi määrärahojen riittävyyttä. Tuomioistuinten työn luonne huomioon ottaen olennaista ovat henkilöstöresurssien vaatimat määrärahat. Muiden kuin palkkausmenojen osuus on paljon vähäisempi, mutta muitakin menolajeja tarkastellaan tulosneuvotteluissa. Tulosneuvotteluissa pyritään löytämään yhteinen näkemys myönnettävistä voimavaroista ja asetettavista tavoitteista. Tulosneuvotteluissa tuomioistuimet ilmaisevat oman käsityksensä niille osoitettavien resurssien vaikutuksesta ratkaistavien asioiden määrään ja käsittelyaikoihin. Tulostavoiteasiakirjoihin kirjatuista tavoitteista laaditaan yhteenveto siten, että ministeriö voi lopullisesti vahvistaa tulostavoitteet. Tavoitteista keskeinen on vuoden aikana ratkaistavien asioiden lukumäärä. Tuomioistuinten riippumattomuuden vuoksi ohjauksessa ei oteta kantaa toiminnan laadullisiin näkökohtiin.

Verotoimisto Ivalo



Tuomioistuinlaitoksen kirjanpitoon ja maksuliikenteeseen liittyvät tehtävät hoidetaan osana oikeusministeriön taloushallintoa. Tuomioistuimet ovat osa ministeriön kirjanpitoyksikköä. Oikeusministeriö huolehtii siten tuomioistuinlaitoksen maksuliikkeeseen, menojen ja tulojen käsittelyyn (myyntilaskutus, muut tulot) sekä ulkoiseen ja sisäiseen kirjanpitoon liittyvistä tehtävistä, kuten myös käyttöomaisuus- ja irtaimistokirjanpitoon liittyvistä ohjaustehtävistä. Samasta syystä oikeusministeriö huolehtii tuomioistuinten sisäisestä tarkastuksesta. Nykyisin näissä toiminnoissa korostuu myös riskienhallintaan ja EU-tietosuoja-asetuksen [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus)] täytäntöönpanon myötä erityisesti myös tietosuojaan liittyvät näkökohdat.